Rajat ovat rakkautta itseä kohtaan

Rajojen puute kutsuu kunnioituksen puutetta

Ihminen itse opettaa toisille, kuinka häntä tulee kohdella. Minkä annat jatkua, se tapahtuu uudelleen. Jos jatkuvasti myönnyt muiden odotuksiin ja vaatimuksiin, muiden on helppo jatkaa vaatimista. Tai jos jatkuvasti laistat omasta hyvinvoinnistasi huolehtimisesta ja laitat aina kaikki muut edelle; lapset, puolison, työn, tiskipöydän siivouksen ja pyykkäyksen, on turhaa odottaa oman hyvinvoinnin tulla tupsahtavan ihmeenkaupalla kuin tyhjästä.

Omien rajojen tunteminen ei aina ole helppoa, eikä niiden pitäminen yksinkertaista. Taustalla on usein vahvat opitut käyttäymismallit, ja niiden taustalla vanhat uskomukset itsestä. Olenko niin arvoton, että minua joutaa kohdella miten tahansa? Ehkä roolini vaan on tälläinen, eikä sille mitään voi? ”Tämmöistä tämä nyt vaan on.” Erään huomion mukaan suomalaisten kansallisquote onkin nimeltään ”Ei minun takia tarvii kahvia keittee.”

On hyvä kuitenkin huomata, että vanhat mallimme toimia suhteessa muihin ovat aikanaan kehittyneet selviytymistarpeeseen ja ovat siten olleet tärkeitä Nyt voi kuitenkin olla aika nostaa ne päivänvaloon ja kysyä, lienevätkö enää relevantteja? Vahva itsetuntemus ja oman tarinan omistaminen auttaa ensin kunnioittamaan itseä kokonaisuutena. Vasta sen jälkeen on helpompaa vetää rajoja suhteessa muihin.

Missä menevät sinun rajasi? Mistä et neuvottele? Miten sinua saa kohdella?

 

”Ei minun takia tarvii kahvia keittee.”

©2020 Kohisevankoski | All Rights Reserved

Join the Club

lorem ipsum apolotus captures denimetus apparatus