Osaatko sinä johtaa energiaasi?

Alkuun olikin tärkeintä oppia vaan seisomaan ja hengittämään. Tasaamaan tunteet, unohtamaan päivän kiireet ja olemaan läsnä. Ja kun laskin irti suorittamisesta, alkoi sujua.

Vuorovaikutus ja energiajohtaminen ovat äärimmäisen kiinnostavia ilmiöitä: vuorovaikutamme jatkuvasti ympäristömme ja siinä vaikuttavien henkilöiden ja eläinten kanssa alitajuisesti, halusimme tai emme. Johtamisen valmentajana ja coachina olen tietoisesti käyttänyt kehollisen vuorovaikutuksen keinoja etenkin energian johtamiseen ihmisten kanssa tietoisesti jo vuosia. Viime talven aikana olen kuitenkin opiskellut asiaa lisää kokemusperäisesti tavalla, joka on mennyt ns ihon alle ja avannut aivan uusia oivalluksia aiheeseen sekä laittanut hakemaan aiheesta lisätietoa monia eri kanavia pitkin.

Perheeseemme kuuluu oleellisena osana Kelly-poni. Kun aloin viime kesänä työskentelemään Kellyn kanssa, ajattelin ennen kaikkea ratsastusta ja hevosnaistaitojen kehittämistä. Ihan vaan harrastelua. Raskauden vuoksi vietinkin sitten aikaa Kellyn kanssa monta kuukautta ihan muissa jutuissa kuin selässä. Kävelimme metsässä, opettelimme yhdessä maastakäsittelyä ja temppuja. Ja ennen kaikkea Kelly opetti minulle kehollisen vuorovaikutuksen saloja.

On hämmentävää, miten poni lukee ihmistä aivan välittömästi. Jos tulen paikalle stressaantuneena ja/tai kiukkuisena, kertoo Kelly heti, ettei hommista tule yhtään mitään temppuilemalla itsekin. Kun kokeilen jotain uutta ja olen epävarma (mutta koitan päteä Kellylle), Kelly yrittää mutta sotkeutuu askelissaan eikä ymmärrä mitä haluan. Kun olen peloissani, sätkyilee sekin ja näkee pieniä vihreitä miehiä hyppimässä kivien takaa. Alkuun olikin tärkeintä oppia vaan seisomaan ja hengittämään. Tasaamaan tunteet, unohtamaan päivän kiireet ja olemaan läsnä. Ja kun laskin irti suorittamisesta, alkoi sujua.

Eräänä sunnuntaina olin lasten ja Kellyn kanssa metsäseikkailulla. Menimme ristiin rastiin polutonta metsää, lapset ponin selässä ja minä talutusriimua pidellen. Koska polkuja ei ollut, ohjasin Kellyä mielivaltaisesti mutkitellen sinne ja tänne, missä vaan näkyi poninmentävä reitti. Hirveää säätöähän se oli, kun tuijotin vaan seuraavaa käännöstä ja yritin vauhdissa kääntää ponia kulloiseenkin suuntaan. Rymistelyä, pynkemistä ja varpaiden viimehetken pelastelua. Kunnes vahingossa noin vartin hikoilun jälkeen nostin katseeni ja aloin tarkastella reittiä selvästi pidemmälle etukäteen.

Kulkumme muuttui kuin taikaiskusta. Riimunnaru sai roikkua löysänä, poni kulki kuin ajatuksen voimasta juuri sitä reittiä, mitä katseellani suunnittelin. Kun päästin irti tietoisesta ohjaamisesta, rentouduin ja luotin siihen, että kehoni kertoo suunnan, kaikki meni sujuvasti ja jouhevasti. Nautimme kaikki rennosta seikkailusta puiden siimeksessä täysin sydämin! Vastaavia oivalluksia saan Kellyn kanssa toimiessa jatkuvasti. On huikeaa oppia jatkuvasti Kellyn opetuksessa jatkuvasti ja yhdistellä omaa aiempaa tietotaitoa vuorovaikutuksesta ja energian johtamisesta näihin kokemuksiin.

Otan Kellyn loppukesästä eteenpäin mukaan valmennushommiin osaksi henkilökohtaisen coachingin prosessia muutamiin soveltuviin caseihin. Kerron tuonnempana toki lisää, mutta jos olet kiinnostunut kokeilemaan, niin minuun voi olla yhteydessä alustavasti esimerkiksi sähköpostilla suvi@kohisevankoski.fi.

PS. Ohessa oivallinen linkki Soul teamin työstä hevosavusteisen vuorovaikutuksen kouluttamisessa. Itse en ole vielä heidän kurssilleen päässyt, mutta olen kuullut paljon hyvää kursseille osallistuneilta

https://www.mtvuutiset.fi/…/hei-pomo-haluatko-oppi…/7739816…

 

©2020 Kohisevankoski | All Rights Reserved

Join the Club

lorem ipsum apolotus captures denimetus apparatus