Elämässä ei jaeta parhaan suorittajan palkintoa

 Kun tajusin tämän, tein itselleni täysin epätyypillisen uudenvuodenlupauksen: syö enemmän kakkua. 

Tämä muutti kaiken. 

Elämämme on yhä varsin tekemis- ja suorituskeskeistä, vaikka kulttuuri onkin peräisin teollistuvan maailman aikakaudelta ja johtamiskulttuurista sekä sukupolvelta toiselle alitajuisesti siirtyvästä jälleenrakennusajan ahkeran puuhakkuuden hyveestä. Puskemme yhä Jussin lailla omaa suotamme raivaten -joskin läppäri ja käteen kiinni kasvanut kännykkä ovat korvanneet kuokan aherruksessa. Onko toimintatapa kuitenkaan enää tarpeellinen ja relevantti?

Elämässä kun ei jaeta parhaan suorittajan palkintoa. 

 

Kun tajusin tämän muutamia vuosia sitten, tein silloiselle itselleni täysin epätyypillisen uudenvuoden lupauksen: syö enemmän kakkua. Tämä lupaus piti sisällään monta asiaa: paitsi ruokavalioasioiden ja kehonkoostumuksen vahtaamiseen tai oikeammin niiden lopettamiseen, se liittyi ajankäyttöön ja käyttäytymiseen laajemmin. Lupasin itselleni etsiä enemmän nautintoa. Pysähtyä miettimään, mistä oikeastaan nautin oikeasti. Mikä minulle on merkityksellistä. Tehdä jotain sen tekemisen hauskuuden eikä hyödyn vuoksi. 

Käytännössä, kuten nyt huomaan, tämä uudenvuoden lupaus oli kutsu itselle lähteä tutkimaan, mitä minusta löytyy, jos suorittaminen jää pois -tai ainakin vähenee laskusuhdanteisesti. 

 

Tämän oven avaus muutti kaiken. Ja kun sanon kaiken, niin tarkoitan kaiken. 

 

Kaikki ei (onneksi) muuttunut heti, vaan pitkän ajan kuluessa. Tutustuin feminiinisyyteen ja maskuliinisuuteen ja niiden kulttuurisiin ilmentymiin yhteiskunnassamme ja työssämme. Irrotin prosesseista ja kahlasin psykologiaa ja sosiaalipsykologiaa. Opiskelin coachingia. Tutkin artikkeleiksi asti osallistamista työpaikoilla. Suoritin yhä, mutta siinäkin oli ero: suoritin itselleni syvästi merkityksellisiä asioita. Ja pikkuhiljaa muutos alkoi näkyä: testasin ja vein käytäntöön itsensäjohtamiseksi nimettyjä asioita; ainut vaan, että yhtä-äkkiä oli niin paljon helpompaa tunnistaa sadasta prosentista asioita ne 20%, jotka vievät 80%:iin tuloksista. Aikaa vapautui entisestään: hankin uusvanhan harrastuksen, jota tein vain sen itsensä hauskuuden vuoksi. Hevoset! 

Mutta vähänpä silloin vielä tiesin, sillä niin sekin polku oli hauskuutta merkityksellisempi (tosin, nykyisin alan ajatella, että hauskuus on ennen kaikkea merkityksellistä, sillä se ohjaa meidät kohti toivotun identiteettimme todeksi elämistä). Hevosten myötä tuli eteeni nimittäin tuli kehollinen vuorovaikutus, rajat ja energiajohtaminen. Jos tämä toimii hevosiin, voisiko tätä hyödyntää myös ihmisten kanssa? Ja niin aloin johtaa energiaa tietoisemmin -omaani ja muiden. Kasvoin valmentajana aivan uudelle tasolle sekä yksilötyössä, että ryhmille. 

Työn tulokset ja tuloksellisuus kasvoivat samassa suhteessa. Opin työssäni johtamisen ja liiketoiminnan valmentajana myös sen, ettei bisnestä kasvateta: sitä kasvatetaan ihmisiä, jotka sitten kasvattavat sitä bisnestä. Opin myös sen, että parhainkin businesscoaching raapaisee vain pintaa ja on vain laastaria valtaviin vaurioihin, ellei henkilön kanssa katsota 360 astetta hänen elämäänsä. Sillä kun ihminen alkaa arvostaa itseään ja viihtyy omissa nahoissaan sekä fyysisesti että etenkin psyykkisesti, hän voi vasta alkaa kasvaa omaan todelliseen potentiaalinsa. Ja se, kuulkaas, se muuttaa kaiken henkilön omassa elämässä, työssä, johtamisessa. 

Ei bisnestä kasvateta: sitä kasvatetaan ihmisiä, jotka sitten kasvattavat sitä bisnestä. Sillä kun ihminen alkaa arvostaa itseään ja viihtyy omissa nahoissaan sekä fyysisesti että etenkin psyykkisesti, hän voi vasta alkaa kasvaa omaan todelliseen potentiaalinsa. 

Tämä oli eräs tarinan pätkä minun matkani varrelta. Haluaisitko sinä lähteä tutkimaan omaa tarinaasi ja ammentamaan siitä voimaa ja mahdollisuuksia kirjoittaa uutta lukua omaan elämääsi? Haluaisitko sinä viihtyä omissa nahoissasi ja ennen kaikkea oman pääsi sisällä? Elää itsellesi niin merkityksellistä elämää, että tulokset puhuvat puolestaan? Yksinkertaisesti lähteä rakentamaan elämää, jota olet aina halunnut? 

Liikkeelle pääset jo nyt kirjani avulla. Kirjasta voit lukea minun tarinani lisäksi useita tarinoita ihmisiltä, jotka eivät ole syntyneet hopealusikka suussa -mutta jotka ovat ovat ottaneet vastuun omasta elämästään, ja lähteneet elämään sitä itselleen merkityksellä tavalla historiallisin seurauksin. Kirjassa saat myös katsauksen tutkimustietoon käyttäytymisemme taustalla -jotta ymmärtäisit itseäsi ja muita paremmin. Saat myös lempeän konkreettiset ohjeet, miten lähteä tutkimaan omaa tarinaasi ja ammentamaan sieltä eväitä kohti tulevaisuutta.

Kirjan voit tilata täältä: https://kohisevankoski.fi/kirjat/

Rakkaudella,

Suvi

Ps. Kirja on myös ihana joululahja sille, joka kaipaa elämässään inspiraatiota kohti uutta <3

©2020 Kohisevankoski | All Rights Reserved

Join the

lorem ipsum apolotus captures denimetus apparatus